Sisällys

• Mikä CSRD on?
• CSRD:n vaatimukset
• Ketkä ovat CSRD:n vaikutuspiirissä?
• CSRD:n aikataulu
• Miten valmistautua CSRD-raportointiin?
• Anthesiksen tarjoama CSRD-tuki
• Usein kysytyt kysymykset CSRD:stä
• Ota yhteyttä

Share this article

• Jaa Linkedinin kautta
• Jaa Facebookin kautta
• Jaa X:n kautta
• Jaa sähköpostilla

Lue lisää tarjoamastamme CSRD-tuesta

Mikä CSRD on?

Yritysten kestävän kehityksen kestävyysraportointidirektiivi (englanniksi Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on uusi EU:n säädös, joka velvoittaa sekä suuret että pienet yritykset raportoimaan ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksistaan. EU:n tavoitteena on tällä ohjata rahoitusvirtoja kohti kestävää liiketoimintaa. 

Vuonna 2021 Euroopan komissio hyväksyi kestävän rahoituksen paketin ja sen myötä toimenpide-ehdotuksen kestävyysraportoinnista eli CSRD:n. CSRD:n myötä Euroopan komissio on määritellyt yhteisen raportointikehyksen ei-taloudellisille tiedoille (englanniksi, Non-Financial Reporting Directive, NFRD). Sen tavoitteena on tukea sidosryhmiä organisaatioiden ei-taloudellisen suorituskyvyn arvioinnissa. Pitkällä aikavälillä sen tavoitteena on lisäksi kannustaa soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä kehittämään vastuullisempia lähestymistapoja liiketoiminnan harjoittamiseen

Asetus on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa (englanniksi, the EU Green Deal). Euroopan komission mukaan ”raporteista puuttuu usein tietoja, joita sijoittajat ja muut sidosryhmät pitävät tärkeinä”, ja tähän haasteeseen tämä asetus pyrkii vastaamaan.

CSRD pyrkii ratkaisemaan tämän haasteen tarjoamalla standardoidun raportointikehyksen, jonka avulla yritykset voivat yhdistää ei-taloudellisen raportointinsa.

Yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD) astui voimaan vuonna 2023, ja se säätelee vastuullisuusraportoinnin vaatimuksia EU:ssa. Uusi laki on merkittävä edistysaskel EU:n nykyisiin ja suhteellisen rajallisiin kestävyysraportointivaatimuksiin verrattuna.

Tämä laki pyrkii parantamaan kestävyysraportoinnin laatua ja läpinäkyvyyttä, tuoden sen lähemmäksi taloudellisten raportointistandardien täsmällisyyttä ja tarkkuutta. CSRD edellyttää organisaatioilta yksityiskohtaisempien kestävyystietojen julkaisemista, parempia tiedonkeruumenetelmiä ja uusien Euroopan kestävyysraportointistandardien (ESRS) noudattamista. Laki edellytti myös uusien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (englanniksi European Sustainability Reporting Standards, ESRS) luomista, jotka määrittelevät raportoitavan sisällön.

CSRD lisää niiden yritysten määrää, joita pakolliset kestävyysraportointivaatimukset koskevat EU:ssa. Tämä vaikuttaa väistämättä myös EU:n ulkopuolisiin yrityksiin joko suoraan tai epäsuorasti kilpailun ja arvoketjun kautta.

Mitä tähän mennessä on tapahtunut?

Euroopan parlamentti äänesti 10. marraskuuta 2022 yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiiviehdotuksen puolesta. CSRD-standardien soveltaminen alkaa suurimmista listatuista yrityksistä vuonna 2024, muista suurista yrityksistä vuonna 2025 ja listatuista pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset) vuonna 2026. CSRD on osa laajempaa Euroopan Green Deal -ohjelmaa, jonka osana on laadittu muutakin lainsäädäntöä, kuten EU:n taksonomiasäädöksen ja kestävän rahoituksen tiedonantovelvoitteita koskevan asetuksen (englanniksi the EU Sustainable Finance Disclosure Regulation).

Euroopan komissio hyväksyi 31. heinäkuuta 2023 ensimmäisen eurooppalaisen kestävyysraportointistandardien paketin (ESRS), joka sisältää poikkileikkaavat ESRS 1- ja ESRS 2-standardit sekä standardit ympäristö-, sosiaali- ja hallintoteemoille. Suurille EU:n yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille ja niille, jotka jo raportoivat ei-taloudellista raportointidirektiiviä (NFRD) noudattaen, alkaa nyt lähtölaskenta CSRD:n mukaiseen raportointiin tilikausilta, jotka alkavat 1. tammikuuta 2025 tai sen jälkeen.

CSRD:n vaatimukset

Mitä tietoja organisaatioiden on annettava noudattaakseen CSRD-standardeja?

CSRD:n raportointivaatimuksissa määritellään seuraavat pakolliset osa-alueet, jotka organisaation on raportoitava:

ESRS määrittelee tarkemmin sisällön ja mittarit, joita organisaation tulisi käyttää raportoinnissaan. Euroopan komissio hyväksyi ensimmäiset ESRS-standardit kesällä 2023, ja alakohtaisia standardeja arvioidaan julkaistavan lisää kesäkuussa 2026. Tammikuussa 2024 julkaistiin uudet EFRAG:n pk-yritysten raportointistandardien luonnokset, jotka ovat olleet konsultaatiossa toukokuuhun 2024 asti.

Tärkeää on, että yritysten on raportoitava kaksoisolennaisuusperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kestävyystietojen on huomioitava sekä organisaation aiheuttamat vaikutukset että siihen kohdistuvat riskit ja mahdollisuudet. Tämä arviointi edellyttää olennaisten “kestävyysasioiden”, kuten ympäristö-, sosiaali- ja hallintotekijöiden, huomioon ottamista.

Organisaatioiden on raportoinnin yhteydessä annettava ”tiedot, jotka ovat tarpeen yrityksen kestävyysvaikutusten ymmärtämiseksi, ja tiedot, jotka ovat tarpeen sen ymmärtämiseksi, miten kestävyysasiat vaikuttavat yrityksen kehitykseen, suorituskykyyn ja asemaan”.

Ketkä ovat CSRD:n vaikutuspiirissä?

Vaikutusten arvioidaan kohdistuvan suoraan tai välillisesti moniin organisaatioihin EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Lainsäädäntöä sovelletaan suoraan CSRD:n määrittelemiin yrityksiin. CSRD edellyttää, että yritykset raportoivat arvoketjustaan.Tämä tulee lisäämään CSRD:n mukaisesti raportoivien organisaatioiden toimittajilleen lähettämiä tietopyyntökyselyitä ja -vaatimuksia.

Erityisesti seuraaviin kategorioihin kuuluvien yritysten on raportoitava CSRD:n ja ESRS:n mukaisesti, mikäli ne täyttävät tietyt kriteerit:

• Kaikki suuret yritykset EU:ssa
• Kaikki julkisesti listatut yritykset EU:n säännellyillä markkinoilla, lukuun ottamatta mikroyrityksiä
• Kaikki yritykset, jotka ovat suurten konsernien emoyhtiöitä
• Kolmansien maiden yritykset, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike EU:ssa

Kestävyystietojen raportoinnin aikataulu (tilivuodet) – CSRD:n aikataulu:

Tässä vaiheessa yritysten tulisi olla tietoisia seuraavista virstanpylväistä:

• Suurten listattujen yritysten on raportoitava vastuullisuustiedot CSRD:n ja ESRS:n mukaisesti vuonna 2025, tilikauden 2024 tietojen osalta.
• Kaikkien suurten yritysten on raportoitava vastuullisuustiedot CSRD:n ja ESRS:n mukaisesti vuonna 2026, tilikauden 2025 tietojen osalta.
• Pk-yritysten on raportoitava kestävyystiedot CSRD:n ja ESRS:n mukaisesti vuonna 2027, tilikauden 2026 tietojen osalta.

Näin valmistelet yritystäsi kestävyysraportointia koskevaan direktiiviin (CSRD) toimeenpanoon

Jos sidosryhmien näkemykset ovat aiemmin ohjanneet olennaisten kysymysten arviointia, niin nyt EFRAG kannustaa käyttämään tietoja organisaation näyttöön perustuvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Tästä huolimatta sidosryhmien näkemykset ja intressit ovat edelleen keskeisiä olennaisten asioiden tunnistamisessa, arvioinnissa ja hallinnassa.

Vaikka CSRD ei määrää tiettyä lähestymistapaa sidosryhmien sitouttamiseen, yritysten odotetaan kuitenkin olevan yhteydessä ainakin niihin sidosryhmiin, joihin niiden toiminta voi vaikuttaa – omiin työntekijöihin ja arvoketjussa yhteisöihin ja kuluttajiin. Näiden ryhmien näkemyksiä olisi kerättävä jatkuvasti due diligence -käytäntöjen avulla, ja havainnot tulisi tarvittaessa ottaa huomioon olennaisuusprosessissa.

CSRD-raportin laatimisesta vastaavien olisikin pyrittävä saamaan alkuvaiheessa mukaan ainakin seuraavat ryhmät:

• Sijoittajat, liikekumppanit ja kansalaisyhteisöt – Yritysten tulisi ottaa huomioon vastuullisuuslausunnon käyttäjien näkökulmat, mukaan lukien nämä edellä mainitut ryhmät, ymmärtääkseen mitä asioita he pitävät tärkeimpinä.
• Talous- ja riskitoiminnot – Vahvistaakseen näyttöä eri ESG-asioiden olennaisuudesta yritysten tulisi hyödyntää talous- ja riskitoiminnoissa olevaa asiantuntemusta – ei vähiten siksi, että vastuullisuusselvitys julkaistaan tilinpäätöksen yhteydessä johdon toimintakertomuksessa, vaan myös siksi, että yritysten edellytetään arvioivan liiketoiminnan riskejä ja mahdollisuuksia taloudellisesta näkökulmasta. Siksi näiden toimintojen asiantuntijoiden on oltava mukana määrittämässä olennaisuuden kynnysarvoja.
• Tilintarkastajat – Koska varmennusvaatimukset ovat nyt keskeinen osa ESG-raportointia, on suositeltavaa, että tilintarkastajat otetaan mukaan prosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sen varmistamiseksi, että odotukset ja menetelmät ovat sovittuja ja läpinäkyviä.
• Oikeudelliset neuvonantajat – Suosittelemme myös, että yritykset ottavat yhteyttä oikeudellisiin neuvonantajiinsa projektin alussa vahvistaakseen heidän kanssaan erityiset raportointivaatimukset.

CSRD asettaa kestävyysraportoinnille myös muoto- ja prosessivaatimuksia. Yksi tärkeä vaatimus on, että raportointi on osana organisaation johdon toimintakertomusta. Toinen merkittävä muutos on se, että raportoidut tiedot on varmennettava, alkaen ns. rajoitetusta varmennuksesta ja myöhemmin ns. kohtuullisen varmuuden standardin mukaisesti. Euroopan komissio laatii nämä varmennusstandardit vuoteen 2026 ja 2028 mennessä.

Usein kysytyt kysymykset (UKK) CSRD:stä

Ketkä ovat CSRD:n vaikutuspiirissä?

Tällä hetkellä noin 11 600 yrityksen on raportoitava kestävyystietojaan ei-taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin (NFRD) mukaisesti. CSRD:n käyttöönotto merkitsee sitä, että nyt noin 49 000 yrityksen on raportoitava ei-taloudellisia tietoja EU:ssa.

CSRD koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioihin sijoittautuneita tai EU:n lainsäädännön alaisia ​​suuria yrityksiä, mukaan lukien ne, jotka jo kuuluvat ei-taloudellista raportointia koskevan direktiivin (NFRD) piiriin. Näihin yrityksiin kuuluu sekä suuria että pieniä yrityksiä ja yleisen edun kannalta merkittäviä ​​yhteisöjä.

Sitä sovelletaan myös kaikkiin eurooppalaisiin pörssiyhtiöihin (lukuun ottamatta mikroyrityksiä) ja globaaleihin yrityksiin, joilla on toimintaa (tiettyjen kynnysarvojen mukaisesti) / ovat listattuja säännellyillä markkinoilla Euroopassa.

Direktiivissä suureksi yritykseksi määritellään yritys, joka täyttää vähintään kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä:

• • Nettoliikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa
  • Taseen loppusumma on yli 20 miljoonaa euroa
  • Yritys työllistää yli 250 työntekijää

Sisältyykö kaksoisolennaisuus CSRD:hen?

Kyllä. Organisaatioiden on noudatettava kaksoisolennaisuusprosessia. Lyhyesti tämä tarkoittaa kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointia, jotka vaikuttavat yritykseen, sekä sen vaikutusta yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Kestävyysraportointiympäristö ja raportointitrendit kehittyvät nopeasti, joten tarkan raportoinnin kannalta on molempien näkökulmien ja vaikutusten ymmärtäminen erityisen tärkeää.

Onko CSRD jo voimassa?

CSRD on otettu virallisesti käyttöön 1. tammikuuta 2024. Ensimmäisessä vaiheessa raportoivat yritykset, joihin jo sovelletaan ei-taloudellisten tietojen julkistamisesta annettua direktiiviä (NFRD). Ne tulevat noudattamaan CSRD:n vaatimuksia ja raportoimaan vuonna 2025, koskien tilikauden 2024 tietoja.

Muiden suurten yritysten, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta annettua direktiiviä (NFRD), on aloitettava raportointi 1. tammikuuta 2026 alkaen, tilikauden 2025 tiedoista.

Pk-yritykset aloittavat raportoinnin vasta 1.1.2027, tilikauden 2026 tiedoista. Pk-yrityksille annetaan kuitenkin mahdollisuus jättäytyä vapaaehtoisesti ulkopuolelle vuoteen 2028 asti.

Euroopan ulkopuolisiin yrityksiin, joilla on sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä EU:ssa, uusia vaatimuksia sovelletaan 1. tammikuuta 2029 alkaen, tilikauden 2028 tiedoilla. Tällöin näiden yritysten yhteenlaskettu nettoliikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa euroa, ja niillä on EU:ssa vähintään yksi tytäryhtiö (suuri tai pörssinoteerattu) tai sivuliike (nettoliikevaihto yli 40 miljoonaa euroa).

CSRD edellyttää, että yritykset raportoivat arvoketjustaan Tämä tulee lisäämään CSRD:n mukaisesti raportoivien organisaatioiden toimittajilleen lähettämiä tietopyyntökyselyitä ja -vaatimuksia.

ETSI VASTAUKSIA USEIN KYSYTTYIHIN CSRD-KYSYMYKSIIN

Sisällys

• CSRD vs ESRS
• Haasteet ja mahdollisuudet
• Tie kohti kestävää tulevaisuutta
• Ota yhteyttä

Jaa tämä artikkeli

• Jaa Linkedinin kautta
• Jaa Facebookin kautta
• Jaa X:n kautta
• Jaa sähköpostilla

Nopeasti kehittyvässä liiketoimintaympäristössä ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnolliset (ESG) näkökohdat ovat tulleet olennaiseksi osaksi yritysten toimintaa ja strategiaa. Kun ympäröivä yhteiskunta asettaa yhä enemmän painoarvoa kestävälle kehitykselle ja vastuullisille liiketoimintakäytännöille, ovat sääntelykehykset syntyneet osaltaan ohjaamaan ja yhdenmukaistamaan kestävyysraportointia.

EU on mukana eturintamassa, ja esittelee kaksi keskeistä aloitetta: yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja Euroopan Euroopan kestävyysraportointistandardin  (ESRS), jotka ovat keskeisiä EU:n pyrkimyksissä parantaa kestävyysraportointikäytäntöjä kaikissa sen jäsenvaltioissa. Vaikka nämä kaksi aloitetta liittyvät toisiinsa, niillä on kummallakin oma tarkoituksensa yritysten kestävän kehityksen läpinäkyvyyden laajemmassa kontekstissa.

Tässä artikkelissa syvennymme näihin EU:n kahteen kriittiseen kestävän kehityksen viitekehykseen ja niiden tavoitteisiin ja vaikutuksiin sekä CSRD:n ja ESRS:n merkittäviin eroihin.

CSRD vs ESRS 

CSRD: n ja ESRS: n välisen eron ymmärtäminen 

Vaikka CSRD ja ESRS liittyvät toisiinsa, niillä on erilliset tehtävät. ESRS on pohjimmiltaan raportointistandardi, jota käytetään EU:n CSRD:n vaatimusten täyttämiseen. CSRD asettaa raportointivaatimukset ja velvoitteet, kun taas ESRS tarjoaa raportoinnin viitekehyksen ja menetelmän. CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten on navigoitava strategisesti näiden erojen välillä varmistaakseen tarkan ja ajantasaisen raportoinnin.

CSRD: Johdonmukaisuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen

CSRD, joka otettiin käyttöön korvaamaan ei-taloudellisen raportoinnin direktiivi (NFRD), velvoittaa suuret ja listatut yritykset EU:ssa raportoimaan laajasta valikoimasta ESG-indikaattoreita. Näihin kuuluvat kasvihuonekaasupäästöt, työntekijöiden hyvinvointi sekä monimuotoisuus ja osallisuus. CSRD:n ensisijaisia tavoitteita on kolme:

• Johdonmukaisuuden ja vertailtavuuden parantaminen: CSRD:n pyrkii yhdenmukaistamaan kestävyysraportointia, tekemään siitä yhtenäisempää ja helpottamaan yritysten välistä vertailua.
• Laadun ja luotettavuuden parantaminen: Ottamalla käyttöön pakolliset tiedonantostandardit CSRD pyrkii varmistamaan, että kestävyyttä koskevat tiedot ovat korkealaatuisia, mikä mahdollistaa sidosryhmien tekemät tietoon perustuvat päätökset.
• Kestävän kehityksen edistäminen: CSRD kannustaa yrityksiä tunnistamaan ja käsittelemään kestävän kehityksen vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, mikä edistää ESG-aiheiden parempaa hallintaa.

ESRS: Yksityiskohtaisen raportoinnin ohjaaminen

CSRD:tä täydentää ESRS, joka määrittelee yksityiskohtaisesti, miten yritysten tulisi raportoida kestävää kehitystä koskevat tiedot noudattaakseen direktiiviä. ESRS tarjoaa jäsennellyn viitekehyksen raportoinnille, kattaen useita ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin liittyviä osa-alueita ja hahmottelee, miten ja mitä tietoja ja ESG-mittareita yritysten on raportoitava CSRD:tä noudattaakseen. ESRS:n merkittäviä ominaisuuksia ovat muun muassa:

• Raportoinnin standardointi: ESRS:n tarkoituksena on varmistaa, että kestävyysraportointi on tarkkaa, johdonmukaista ja vertailukelpoista kaikkialla EU:ssa. Se on linjassa olemassa olevien raportointikehysten, kuten Global Reporting Initiative (GRI) -standardien ja TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) -suositusten kanssa.
• Viitekehyksen rakenne: ESRS koostuu kahdesta yleisestä standardista (ESRS 1 ja 2) ja kymmenestä aihekohtaisesta standardista (ESRS E1–E10), jotka käsittelevät laajaa valikoimaa kestävän kehityksen kysymyksiä, yleisistä periaatteista erityisiin ympäristö-, sosiaali- ja hallinnollisiin asioihin.

CSRD:n ja ESRS:n täytäntöönpano: haasteet ja mahdollisuudet

CSRD:n toteuttaminen ja ESRS:n noudattaminen tuovat yrityksille monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Raportoinnin laajuuden määrittelystä olennaisten tietojen keräämiseen ja analysointiin yritysten on suunniteltava huolellisesti kestävän kehityksen raportointimatkansa. Olennaista on lisäksi tietojen tarkkuuden varmistaminen, sopivien raportointiprosessien valinta ja ESRS-kehityksessä ajan tasalla pysyminen.

Tie kohti kestävää tulevaisuutta

CSRD ja ESRS edustavat kriittistä askelta EU:n matkalla kohti kestävämpää liiketoimintaympäristöä. Yhdenmukaistamalla raportointikäytäntöjä ja parantamalla julkistettujen tietojen laatua nämä aloitteet antavat sidosryhmille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, edistää positiivisia muutoksia ja myötävaikuttaa oikeudenmukaisempaan ja kestävämpään tulevaisuuteen. Mukautumalla näihin viitekehyksiin, yritykset eivät ainoastaan noudata sääntelyvaatimuksia, vaan myös asemoivat itsensä kestävän kehityksen johtajiksi, jotka pystyvät navigoimaan ESG-näkökohtien monimutkaisessa ympäristössä luottavaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Jaa tämä artikkeli

• Jaa Linkedinin kautta
• Jaa Facebookin kautta
• Jaa X:n kautta
• Jaa sähköpostilla

Mikä on kaksoisolennaisuusarviointi?

Kaksoisolennaisuudella tarkoitetaan sitä, miten yrityksen julkaisema sosiaalinen ja ympäristötieto voi olla olennaista sekä organisaation taloudelliseen arvoon kohdistuvien vaikutusten että yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvien ulkoisten vaikutusten kannalta.

”Olennaisuus” viittaa sekä taloudellisiin että kestävyyteen liittyviin kysymyksiin, joihin organisaation on tärkeää ensisijaisesti puuttua. Toisin sanoen yritysten ei pitäisi pohtia vain sitä, miten niiden päätökset vaikuttavat niiden tulokseen, vaan myös sitä, miten ne vaikuttavat myös yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Kaksoisolennaisuusarviointiin on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota, sillä organisaatioiden vaikutus ympäröivään maailmaan on uudenlaisen kuluttajatarkkailun ja sääntelyvalvonnan kohteena.

On monia syitä, miksi kaksoisolennaisuus on tärkeää:

Hallitse riskejä

Ensinnäkin, se voi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä. Esimerkiksi yritys, joka ei ota huomioon ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia liiketoimintaansa, on vaarassa hävitä kilpailijoille, jotka jo niin tekevät.

Tartu tilaisuuteen

Toiseksi, kaksoisolennaisuus voi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Esimerkiksi yritys, joka investoi kestävän kehityksen aloitteisiin, voi houkutella uusia asiakkaita ja kumppaneita, tai vähentää kustannuksiaan.

Rakenna luottamusta

Kolmanneksi, kaksoisolennaisuus voi auttaa yrityksiä rakentamaan luottamusta sidosryhmien kanssa. Sijoittajat, asiakkaat, työntekijät ja suuri yleisö vaativat yrityksiltä yhä enemmän läpinäkyvyyttä vastuullisuustyössä. Sisäistämällä ja toteuttamalla kaksoisolennaisuustarkastelun yritykset voivat osoittaa sitoutumisensa kestävään kehitykseen ja rakentaa tällä tavoin luottamusta näiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

Tutustu, miten voimme tukea yrityksiä ymmärtämään olennaisuutta vaikutuksen, taloudellisen ja kaksoisolennaisuuden näkökulmasta keskittyen organisaation valmiuksien kehittämiseen kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen hallinnan tukemiseksi.

Tutustu raportointiratkaisuumme

Kaksoisolennaisuus ja CSRD

Organisaatioiden edellytetään noudattavan kaksoisolennaisuusprosessia osana EU:n yritysvastuuraportointidirektiiviä (CSRD). Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG) on laatinut CSRD:n kaksoisolennaisuutta koskevat ohjeet. Se on toiminut teknisenä neuvonantajana Euroopan komissiolle, joka on laatinut EU:n kestävyysraportointistandardien luonnokset.

Katso EFRAGin johtoryhmään kuuluvan Gemma Sánchez Danésin webinaari, niin saat lisätietoja EFRAGin kaksoisolennaisuusohjeista sekä siitä, miten haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti ja miten kaksoisolennaisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin voidaan tarttua.

.

Chris Shaw

Tekninen Johtaja

Close

Chris Shaw

View full profile

Eilidh Morrison

Vanhempi Konsultti

Sisältö

• Yleiset vaatimukset – mistä on kyse?
• Aloittaminen – kaksinkertainen olennaisuus
• Ketkä otetaan mukaan?
• Miksi aloittaa nyt?
• Miten Anthesis tukee sinua?
• Ota meihin yhteyttä

Jaa tämä artikkeli

• Jaa Linkedinin kautta
• Jaa Facebookin kautta
• Jaa X:n kautta
• Jaa sähköpostilla

Pakollisen raportoinnin tekninen johtaja Chris Shaw ja vanhempi konsultti Eilidh Morrison kertovat, mitä yritykset voivat odottaa CSRD:ltä vuonna 2024 ja kuinkavalmistautua, mukaan lukien mitä vaaditaan, mistä aloittaa ja ketä osallistaa.

Euroopan komissio hyväksyi 31. heinäkuuta 2023 ensimmäisen eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) paketin, joka sisältää monialaiset ESRS 1 ja 2 sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät aihekohtaiset standardit. Suurten EU:n yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen ja niiden, jotka jo raportoivat muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin (NFRD) mukaisesti, tulee raportoida CSRD:n mukaisesti 1. tammikuuta 2025 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta.

Myös niille yrityksille, jotka eivät täytä edellä mainittuja kriteerejä, vuosi 2024 on  kriittinen vuosi. Odotamme komissiolta monenlaista kehitystä,.  joista tärkein on määräaika, 6^.  heinäkuuta 2024, jolloin EU:n jäsenvaltioiden on saatettava CSRD osaksi kansallista lainsäädäntöään.  Tiettyjen suurten listaamattomien eurooppalaisten yhteisöjen raportointi CSRD:n mukaisesti on pakollista 1. tammikuuta 2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla vuoden 2025 tiedoista.

Mitä käytännön vaatimuksia CSRD tuo yrityksille, jotka aloittavat CSRD-raportointiin valmistautumisen vuonna 2024?

Tilaa pakollisen raportoinnin uutiskirje

Yleiset vaatimukset – mistä on kyse?

Kaikkien soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava yleisiä tietoja ESG:stä, mukaan lukien kuinka se huomioidaan liiketoiminnassa, kuinka ESG vaikuttaa strategiaan ja liiketoimintamalliin, yksityiskohtaiset tiedot olennaisuusanalyysiprosessin aikana tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista (IRO) ja miten niitä hallinnoidaan politiikkojen, toimien, mittareiden ja tavoitteiden avulla.

Yritysten olisi noudatettava tiettyjä prosesseja, jotka auttavat niitä rakentamaan tietopohjaa näiden tietojen antamiseksi, ensisijaisesti kaksoisolennaisuusanalyysin avulla, johon onkerätty tietoja yrityksen nykyisistä due diligence -prosesseista ja arvoketjun arvioinnista. Nämä vaatimukset on esitetty alla olevassa taulukossa, jossa selitetään lyhyesti, mitä ne sisältävät, ja joitakin käytännön toimia, jotka on otettava huomioon.

Yritysten on julkistettava vastuullisuustiedot (”vastuullisuusselvitys”) toimintakertomuksissaan, mikä tarkoittaa, että taloudelliset ja vastuullisuustiedot julkaistaan samanaikaisesti.

Nämä kestävyyttä koskevat tiedot on toimitettava standardoidussa digitaalisessa muodossa, jotta niitä on helpompi hyödyntää ja vertailla eurooppalaisessa keskitetyssä  tietokannassa. EFRAG ilmoitti joulukuussa 2023, että tätä koskevat lisäohjeet julkaistaan vuoden 2024 alussa.

Toimitettuihin tietoihin ja raportointiin sovelletaan sitten ”rajoitettua kolmannen osapuolen varmennusta”, mikä tarkoittaa, että riippumattoman tarkastajan tai varmennuspalvelun tarjoajan on varmennettava raportoidut kestävyystiedot.

Raportointivaatimus	What’s Mitä sisältää?	Toimet
Hallintotapa	Yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten ESG: tä hallinnoidaanliiketoiminnan korkeimmalla tasolla Valvontaelinten käsittelemät olennaiset aiheet Kannustinjärjestelmien käyttö  kestävyyteen liittyvänsuorituskyvyn parantamiseksi	Ryhdyluomaan rakenteita, kuten ryhmiä/komiteoita ja toimeksiantoja, esimerkiksi käsiteltäviä aiheitakoskevilla käytännöillä
Strategia ja liiketoimintamalli	Riskinsietokyky Mahdollisuudet Siirtyminen kestävään talouteen Sidosryhmien intressit ja vaikutukset kestävyysasioihin Strategian toteutus	Tarkastele uudelleen olemassa olevaa ESG-strategiaa ja -tavoitteita sekä pohdi haasteita ja ratkaisuja Päivitä ja kartoita liiketoimintamalli ja arvoketju Tunnista sidosryhmät, joihin liiketoiminta voi vaikuttaa, ja sidosryhmät, jotka todennäköisesti käyttävät kestävyysselvitystä Perusta ja virallista prosessit vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemysten keräämiseksi Tarkastele tiedonhallintaprosessja Sovella yrityksen riskienhallintaprosesseja kestävyystietoihin
Kaksinkertainen olennaisuus	ESG-aiheiden arviointi vaikutusten ja taloudellisen olennaisuudennäkökulmasta Yhteistyö vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa	Tarkastele nykyisiä olennaisuusarvioinnin prosesseja ja tunnista puutteet ESRS:n ohjeistuksen perusteella Pohdi mahdollisia ESG-vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia yrityksellesiy
Arvoketju	Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) arviointi arvoketjun alku- ja loppupäässä, esim. toimittajat, jakelijat, kuluttajat, investoinnit jne.	Aloita arvoketjun kartoitus ja tunnista mahdolliset lähteet olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämisen tueksi
Asianmukainen huolellisuus	Kuinka huolellisuusvelvoite on otettu huomioon vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien raportoinnissa ja arvioinnissa	Tunnista olemassa olevat prosessit ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja huomioimiseksi
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Yksityiskohtaiset tiedot olennaisuusanalyysissa havaituista ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista Yrityksen mahdolliset ja todelliset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin Yhtiöön kohdistuvat taloudelliset riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät tunnistettuihin tai muihin vaikutuksiin	Huomioi yrityksen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön, mukaan lukien esimerkiksi päästöt ja ostokäytännöt toimitusketjussa Ota huomioon vaikutusten yritykselle aiheuttamat riskit, esimerkiksi saastumiseen liittyvistä vaikutuksista mahdollisesti aiheutuvat sakot Pohdi yrityksen mahdollisuuksia vaikutusten seurauksena, esimerkiksi ympäristöystävällisempien ratkaisujen kehittäminen
Politiikat ja toimet	Yksityiskohtaiset tiedot olennaisten kestävyysaiheiden hallinnoimiseksii käyttöön otetuista toimintalinjoista Yksityiskohtaiset tiedot toimenpiteistä ja resursseista suhteessa olennaisiin kestävyysaiheisiin	Toimintaperiaatteissa olisi hahmoteltava, miten yritys käsittelee olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, niiden laajuutta ja hallinnoimista sekä mahdollista yhdenmukaistamista kansainvälisten viitekehysten kanssa Toimiin kuuluvat raportointivuonna toteutetut ja kaikki suunnitellut toimet sekä yksityiskohtaiset tiedot odotetuista tuloksista ja niiden laajuudesta
Mittarit ja tavoitteet	Yksityiskohtaiset tiedot olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyvistä mittareista ja tavoitteista	Varmista, että laskenta- ja raportointimenetelmät ovat läpinäkyviä, jotta riippumaton  varmentaja voi arvioida niitä

Aloittaminen – kaksinkertainen olennaisuus

Yksi ensimmäisistä askelista kohti CSRD:n raportointivaatimusten noudattamista on kaksoisolennaisuusanalyysin tekeminen – prosessi, jossa yritys tunnistaa olennaisimmat ESG-aiheensa vaikutusten ja taloudellisen olennaisuuden näkökulmista. Tämän prosessin tuotokset tarjoavat pohjan sille, mitä kestävyysselvityksessä on raportoitava, ja ohjaavat yrityksen strategiaa eteenpäin.

Ketä osallistaa?

Jos olennaisten aiheiden arviointi on aiemmin perustunut sidosryhmien näkemyksiin, niin EFRAG kannustaa hyödyntämään dataa näyttöön perustuvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Sidosryhmien näkemykset ovat kuitenkin edelleen tärkeitä olennaisten kysymysten tunnistamisessa, arvioinnissa ja hallinnoimisessa.

Vaikka CSRD:ssä ei ole määrätty lähestymistapaa sidosryhmien osallistamiseen, yritysten odotetaan olevan yhteydessä sidosryhmiin, joihin niiden toiminta voi vaikuttaa –työntekijöistä arvoketjuun ja yhteisöihin ja kuluttajiin. Näiden ryhmien näkemyksiä ja etuja olisi kerättävä jatkuvasti due diligence  -käytäntöjen avulla, ja havainnot olisi huomioitava olennaisuusanalyysiprosessissa.

CSRD-raportin laatimisesta vastaavien tahojen olisi hyvä osallistaa prosessiin seuraavia ryhmiä:

• Sijoittajat, liikekumppanit ja kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt  – Yritysten tulisi ottaa huomioon kestävyystietojenn käyttäjien näkökulmat, mukaan lukien nämä ryhmät, ymmärtääkseen heidän tärkeimpinä pitämänsä aiheet.
• Talous- ja riskitoiminnot – Validoidakseen käsitystä eri ESG-aiheiden olennaisuudesta yritysten tulisi hyödyntää talous- ja riskitoimintojen asiantuntemusta – ei vähiten siksi, että vastuullisuusselvitys julkaistaan tilinpäätöksen yhteydessä toimintakertomuksessa, vaan myös siksi, että yritysten edellytetään arvioivan liiketoiminnan riskejä ja mahdollisuuksia taloudellisesta näkökulmasta.  Nämä näkökulmat on huomioitava olennaisuuden raja-arvojen asettamisessa.
• Tilintarkastajat – varmennusvaatimus on keskeinen osa kestävyysraportointia, ja on siis suositeltavaa, että yhtiön käyttämät tilintarkastajat otetaan mukaan prosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sen varmistamiseksi, että odotukset ja menetelmät ovat sovittuja ja läpinäkyviä.
• Oikeudelliset neuvonantajat – Suosittelemme myös, että yritykset ottavat yhteyttä oikeudellisiin neuvonantajiinsa prosessin alussa vahvistaakseen erityiset raportointivaatimukset.

Miksi aloittaa nyt?

Ensimmäisten yritysten on julkaistava raporttinsa jo vuonna 2025, raportoiden vuoden 2024 tiedot. Jotta yritykset voisivat raportoida tarkasti ja tehokkaasti, niillä tulisi olla jo nyt käytössä järjestelmiä, joilla seurataan olennaisiin aiheisiin liittyviä mittareita. Raportointivaatimusten piiriin myöhemmin tulevilla yrityksillä on vielä hetki aikaa kehittää ja ottaa prosessit käyttöön, jos niin ei ole vielä tehty.

CSRD:n täytäntöönpanon viimeisessä vaiheessa EU:n jäsenvaltiot saattavat vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöään rajallisin muutosmahdollisuuksin. Mailla on määräaika heinäkuun 2024 alussa, ja Ranska on jo ottanut johtoaseman pantuaan direktiivin täytäntöön joulukuussa 2023.

On hyvä huomata, että noudattamatta jättämisestä määrättäviin seuraamuksiin voi kuulua sakkoja ja vankeusrangaistusta, joten velvoitettujen yritysten johto-, rahoitus- ja lakitiimien tulisi nyt keskittyä raportointivaatimusten realiteetteihin. Nämä seuraamukset tulevat tarkentumaan, kun EU:n jäsenmaat saattavat vaatimukset osaksi lainsäädäntöä heinäkuuhun 2024 mennessä. Ranskan viranomaiset ovat ohjeellisesti vahvistaneet eri rikkomuksista jopa 75 000 euron sakot ja mahdollisen vankeusrangaistuksen.

Kuinka Anthesis voi tukea sinua?

CSRD on luultavasti tähän mennessä merkittävin muutos yritysten kestävyysraportoinnissa, ja olemme täällä auttaaksemme sinua siihen valmistautumisessa. Anthesis tarjoaa ratkaisuja, jotka antavat sinulle tarvitsemasi tiedon ja oppimisen, auttavat sinua analysoimaan muutostarpeitasi ja tukevat sinua muutoksen läpiviennissä.

Lähestymistapamme on kaksiosainen: ensinnäkin autamme yritystäsi valmistautumaan raportointivaatimuksiin keskittymällä sisäiseen ymmärrykseen ja raportoinnin olennaisiin asioihin. Toiseksi, , tuemme organisaatiosi pitkän aikavälin menestystä ja  tunnistamme mahdollisuudet arvonluonnille myös lakisääteisten vaatimusten ulkopuolella